mielenterveyden määritelmiä





mielenterveys.info - hyvän mielen puolesta

mielenterveyden määritelmiä:        [ käsitteitä / termejä ]    "Vanha vitsi kysyy, mikä ero on neurootikolla, psykootikolla ja psykiatrilla? Vastaus on, että neurootikko rakentaa pilvilinnoja, psykootikko asuu niissä ja psykiatri kerää vuokran. Mutta vakavasti ottaen mielenterveys merkitsee minulle sitä että ihminen voi omasta mielestään hyvin, on tyytyväinen elämäänsä ja pitää niistä asioista mitä hän tekee." - psykiatri Ben Furman    "Hyvän mielenterveyden tunnusmerkkejä ovat kyky ihmissuhteisiin, toisista välittäminen ja rakkaus, kyky ja halu vuorovaikutukseen ja henkilökohtaiseen tunneilmaisuun. Yhtä olennaista on kyky työntekoon, sosiaaliseen osallistumiseen ja asianmukaiseen oman edun valvontaan. Vaikeuksien kohdatessa työ niiden voittamiseksi, ahdistuksen riittävä hallinta, menetysten sietäminen ja valmius elämän muutoksiin ovat myös tärkeitä. Perustava merkitys on todellisuudentajulla, jotta osaamme erottaa oman ajatusmaailmamme ja ulkoisen todellisuuden vaikeissakin elämäntilanteissa ja stressin keskellä. Myös sosiaalinen itsenäisyys ja hyvin kehittynyt identiteetti ovat keskeisiä. Vaikeasti määriteltävä, mutta merkittävä on myös yksilöllinen luovuus, jolla on tärkeä osuutensa muun muassa paranemisprosessissa. Hyvää mielenterveyttä luonnehtii eräänlainen psyykkinen kimmoisuus ja kyky suojautua haitallisilta tekijöiltä vaikeissakin olosuhteissa." - Psykiatria (toim. Lönnqvist, Heikkinen, Henrikson, Marttunen, Partonen; Duodecim)    Mielenterveys on uusiutuvan luonnonvaran kaltainen ihmisen voimavara, joka kuluu ja uusiutuu jatkuvasti. Voimavarat voivat olla samalla ihmisellä eri aikoina erilaiset, samoin eri ihmisten voimat voivat olla erisuuruiset. Mielenterveyden uusiutumista ja kulumista tapahtuu jatkuvasti. Lyhyellä aikajänteellä joka päivä kohtaamme mieluisia ja iloisia ilmiöitä yhtä lailla kuin harmeja ja pettymyksiä. Pitkällä aikajänteellä ihmisen elämässä on jaksoja jolloin stressi, menetykset tai ihmissuhdevaikeudet kuluttavat tavattoman paljon voimia. Toisaalta tärkeät ihmissuhteet ja luottamus tulevaisuuteen kantavat vaikeidenkin aikojen yli. Mielenterveys on kuitenkin rajallinen voimavara. Ihminen ei toimi kuin kone vaan elää herkässä tasapainotilassa ympäristönsä kanssa. Äärimmilleen ahdistettuna meistä jokainen reagoi psyykkisesti vaikeisiin ympäristöolosuhteisiin tai ihmissuhteisiin. Mielenterveydelliset oireet ovat tärkeätä palautetietoa mielen kuormituksesta. Mielenterveydellä on sosiaaliset, psyykkiset ja biologiset juurensa. Yhteisö, sen kulttuuri ja elämäntavat vaikuttavat syvällisesti elämässämme. Ilman sosiaalista yhteisöään lapsella ei edes olisi kehittymisen edellytyksiä. Vuorovaikutussuhteet muodostavat inhimillisen elämän perustan, ja eri elämänvaiheissa riippuvuus läheisistä ihmissuhteista vaihtelee. Biologiset seikat, kuten temperamentti tai erilaiset toimintahäiriöt tai vammat vaikuttavat nekin mielenterveyden edellytyksiin. Mieleltään terveen ihmisen ominaisuuksiksi pähkinänkuoressa on määritelty kyky rakastaa, tehdä työtä ja surra. - Mielekäs Elämä! (Stakes)    "Mielenterveys määritellään yleisesti kykynä rakastaa ja kykynä tehdä työtä. Kyky rakastaa tarkoittaa sitä että ihminen kykenee tuntemaan myötätuntoa, empatiaa muita ihmisiä kohtaan ja että hänellä on edes yksi riittävän hyvä inhimillinen suhde. Kyky tehdä työtä tarkoittaa ihmisen kykyä huolehtia itsestään sekä yleistä toimintakykyä. Kykyä toimia, tehdä jotain mielekästä ja arvokasta, itselle ja muille tärkeää. Tuloksellinen mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisy ja mielenterveyskuntoutus keskittyvätkin paljolti juuri näihin kahteen peruselementtiin: 1) mahdollisuuteen opetella ihmissuhdetaitoja eli sosiaalisia suhteita sekä ylläpitää niitä ja 2) mahdollisuuteen tehdä jotain mielekästä, arvokasta ja tärkeää." - psykiatrian erikoissairaanhoitaja Pekka Lehto    Katso holistinen mielenterveyden määritelmä tästä. Laatijana psykiatrian erikoissairaanhoitaja Pekka Lehto.    Mielenterveys on olennainen osa terveyttä eli ihmisen psyykkistä, fyysistä, henkistä ja sosiaalista kokonaisuutta. Sen määrittelyyn vaikuttavat monet tekijät, kuten aikakausi, kulttuuri, yhteiskunnan normit ja lainsäädäntö sekä ihmisten omat tarpeet. Uusiksi määreiksi ovat yhä painavammin nousemassa terveyden ja hyvinvoinnin suhde taloudelliseen toimeentuloon, työhön sekä fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön. Mielenterveydellä on myös pitkälti yli terveysajattelun meneviä, ihmisenä olemisen mahdollisuuksiin liittyviä ulottuvuuksia, kuten kyky löytää uusia ja rakentavia tapoja itsensä kehittämiseen ja asioiden jakamiseen toisten kanssa. Mielenterveys liittyy myös ihmisen mahdollisuuksiin löytää paikkansa yhteisössä ja elämälleen merkitys. Mielen hyvinvointi ei ole pysyvä olotila, vaan vaihtelee elämämme eri vaiheissa aivan kuten fyysinen kuntomme. Mielenterveys ei tarkoitakaan sitä, ettei elämässä ole ongelmia. Kukaan ei myöskään ole jatkuvasti aivan terve ja tasapainoinen; elämän solmukohdissa paha olo ilmenee sekä psyykkisinä että fyysisinä oireina. Voimme oppia tukemaan mielenterveyttä tekemällä sille tilaa itsessämme arjen tilanteissa. Hyvinvointinsa, elämänilonsa ja tyytyväisyytensä säilyttämiseksi kannattaa huolehtia itsestään. - Suomen mielenterveysseura    Mielenterveys on mahdollisuutta rikkaaseen inhimilliseen elämään.    Mielenterveys ja mielenterveyshäiriöt ovat monitahoinen asia, jota on vaikea määritellä yleispätevästi. Mielenterveys on kuitenkin olennainen osa ihmisen psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista kokonaisuutta. Perinteisesti mielenterveys määriteltiin kyvyksi rakastaa ja tehdä työtä. Mielenterveyteen liittyy kyky kehittyä henkisesti ja emotionaalisesti, kyky solmia ja ylläpitää ihmissuhteita sekä kyky tuntea empatiaa. Mielenterveys ei ole pysyvä olotila, se voi vaihdella elämäntilanteen mukaan. Mielenterveyden häiriöistä puhutaan silloin, kun oireet rajoittavat toiminta- ja työkykyä tai osallistumis- ja selviytymismahdollisuuksia. Pahimmassa tapauksessa mielenterveyden häiriöt voivat vammauttaa henkilön lähes kokonaan ja sulkea yhteiskunnan toimintojen ja sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle. Mielenterveyshäiriöitä ovat mm. ahdistuneisuushäiriöt, syömishäiriöt, psykoosit ja mielialahäiriöt. - Kuntoutussäätiö    "yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisen kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja muiden mielenterveyden häiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä". - Mielenterveyslaki 1990    "Mielenterveys on ihmisen uusiutuva voimavara, jota arjen tapahtumat, ihmissuhteet ja kokemukset lisäävät mutta välillä myös kuluttavat. Se on laaja-alainen ilmiö, se on ruumiillinen, mentaalinen, kulttuurinen. Suomalaiset ovat ajaneet mielenterveyskysymyksiä Euroopan Unionin asialistalle -- olemme oikeastaan onnistuneet aika hyvin. EU käyttää nykyisin iskulausetta: 'There is no health without mental health' eli 'ei terveyttä ilman mielenterveyttä' taikka 'mielenterveys on olennainen osa terveyttä'." - psykiatri Vappu Taipale    Mielenterveys on nähtävä laajana käsitteenä, johon sisältyy useita erilaisia näkökulmia. Sen määrittely ei välttämättä ole yksiselitteistä. Oman määrittelyni lähtökohtana on se, että mielenterveys on ensinnäkin oleellinen osa yleistä terveyttä, joka puolestaan on osa yleistä hyvinvointia. Mielenterveyden voidaan myös sanoa heijastavan yksilön ja ympäristön välistä, alati muuttuvaa tasapainoa. Mielenterveyttä määrittävät tekijät voidaan jakaa seuraaviin neljään osa-alueeseen:    1) yksilölliset tekijät ja kokemukset,    2) sosiaalinen vuorovaikutuskenttä,    3) yhteiskunnan rakenteet ja resurssit ja    4) kulttuuriset arvot. - professori Ville Lehtinen    Psyykkinen hyvinvointi ja riittävä sopeutuminen sosiaaliseen ja muuhun ympäristöön. - Uusi suomen kielen sanakirja    Mielenterveys on henkinen tila, johon kuuluvat itsetunto, itsenäisyys, sopeutumis-, toiminta- ja ongelmanratkaisukyky sekä kyky tyydyttäviin ihmissuhteisiin ja virkistäytymiseen. - www.tohtori.fi    "Joka tuntee toiset ihmiset, on oppinut, joka tuntee itsensä, on viisas" - Laotse